Photographing Fairies

Tämän kertaisen julkaisun aiheena on viime syksyn Valon Kaupunkia varten tekemämme ryhmätyö. Täällä Jyväskylässä järjestetään joka syksy Valon Kaupunki -tapahtuma, jonka aikana voi ihastella erilaisia valotaideteoksia ympäri kaupunkia. Koulumme on monena vuonna osallistunut tapahtumaan ja luovalla kampuksella oli teemana syksyllä 2022 fantasia metsä. Saimme tehtäväksi ryhmissä suunnitella ja rakentaa valoteoksen tähän teemaan liittyen. Tarkoitus oli käyttää mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja. Ryhmässämme oli yhteensä kuusi ihmistä ja tällä joukkiolla ideoimme teoksen nimeltä Photographing / Catching Fairies. Idea lähti liikkeelle siitä, että miten voisimme luoda kankaita käyttäen erilaisia valokuvia. Innoittajana työlle toimi Cottingleyn keijut. Vuonna 1917 nousi julkisuuteen valokuvat keijuista. Serkukset Elsie Wright ja Francess Griffits julkaisivat nämä valokuvat, joissa väitetysti esiintyi oikeita keijuja. Muun muassa kirjailija sir Arthur Conan Doyle oli kiinnostunut näistä keijukuvista, jotka myöhemmin paljastuivat huijaukseksi.

Kuten usein käy, niin alkuperäinen suunnitelmamme muuttui keijujen valokuvaamisesta keijujen pyydystämiseen. Kehitimme tarinan, jossa innokas valokuvaaja löytää keijujen salaisen piilopaikan, jossa on meneillään keijujen karkelot. Tämä kuvaaja päättää pyydystää keijuja ja tuoda ne mukanaan kotiinsa, jossa hän voi kuvata niitä ja pitää ikään kuin lemmikkinä. Työmme koostui kolmesta osasta. Ensimmäinen osa koostui takaa valaistusta organzakankaalle kiinnitetyistä huopakankaasta leikatuista keijuista, jotka oli käsitelty heijastinsprayllä. Myös nauhasta ja pitsistä tehdyt kehykset spreijattiin. Toisessa osassa teemana oli itse keijujen pyydystäminen. Teimme heijastinlangalla päälysteyt kehykset, joihin kiinnitimme löyhästi organzaa sekä keijuja. Kehyksestä työntyi ulos valaistua haavia pitävä käsi. Työn taustalla oli eri väreissä vaihtelevasti välkkyvät valot, joilla luotiin hätääntynyt tunnelma. Kolmas osa piti sisällään vitriinin, jossa näkyi erilaisia valoja, videonauhaa, lasipurkkeja, koeputkia ja keijuja, joita oli säilötty purkkeihin. Vitriiniä myös koristi musta-valkoiset siluettikuvat, jotka esittivät kuivumassa olevia keijukuvia.

Yhteistyö ryhmän sisällä toimi hyvin ja saimme työn valmiiksi määräaikaan mennessä. Käytimme työssämme myös kierrätysmateriaaleja suurimmaksi osaksi. Toimme myös kotoa osia, joita käytettiin työssä. Työ oli omasta mielestäni ihan onnistunut, mutta jouduimme tekemään kompromissejä sitä esille laitettaessa, joten lopputulos ei ollut niin hyvä kuin olisin toivonut. Tietenkin tilat ovat rajalliset ja töitä pitää laittaa esille toistensa lähettyville, mutta tässä pitäisi ottaa tarkemmin huomioon se, että työt sopivat joko teemaltaan tai edes tässä tapauksessa värimaailmaltaan toisiinsa. Nyt työmme takana oli kirkkaalla valolla valaistu makrameetyö, joka rikkoi meidän työmme tunnelman. Tälle nyt ei voi mitään ja annoimme tästä palautetta jälkikäteen. Saa nähdä, mitä ensi syksynä Valon Kaupungissa on esillä...